Kerrankin kirja, jonka tiesi lukemattakin kelpaavan arjesta pakenemiseen mitä loistavimmin, ja oikeassahan minä toki olin.
Olen tutustunut Julia Childiin, Julia Powelliin ja Mastering the Art of French Cooking -kirjaan aivan sekalaisessa järjestyksessä. Ennen elokuvaa ei muistaakseni ollut kuullut yhdestäkään. Elokuvan katsottuani luin Julia Childin ihastuttavan elämäkerran My Life in France, minkä jälkeen ostin keittokirjan ja luin sen kannesta kanteen sekä toki myös katsoin elokuvan uudelleen. Nyt sitten luin tuon Julie Powellin kirjan, minkä jälkeen luin jonkin verran blogia, josta Powellin kirjoittajanura alkoi. Lisäksi karkoitin vihdoin päästäni Meryl Streepin katsomalla Julia Child -kokkausvideoita youtuben ihmemaassa.
Järjestys oli minulle oikein sopiva. Mitä todennäköisimmin en olisi jaksanut antaa Julie Powellin henkilöhahmolle yhtään arvoa, jos olisin lukenut My Life in Francen ennen elokuvan katsomista. Ennen elämäkertaa taas tuskin olisin jaksanut syventyä vanhaan, mustavalkoiseen keittokirjaan kovinkaan perusteellisesti. Ja niin edelleen.
Hieman harmillista on, etten oikeastaan juurikaan pidä tuosta Julie Powellin blogista. Kirjasta pidin oikein paljon, mutta blogista harmillisesti välittyy suorittamisen ja näyttämisen tarve ennemmin kuin ruoanlaiton ja syömisen ilo.
Suosikkikohtani kirjassa tällä lukukerralla oli kohta, jossa Powell kertoo, miksi maksa on kaikista ruoista seksikkäin. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti